SARI SOMPPI

Työni kautta olen kohdannut ihmisiä elämän kaikissa vaiheissa – vanhuksista, jotka tarvitsevat hoivaa, aina vankilan haavoittuvimpiin vankeihin ja nykyisin oikeuspsykiatrian potilaisiin. Olen myös toiminut omaishoitajana. Psykologina ja kriminologina olen saanut syvällisen ymmärryksen siitä, kuinka tärkeää on kohdata jokainen ihminen kunnioituksella, arvokkuudella ja empatialla. Tämä näkemys ohjaa paitsi ammatillista työtäni, myös päätöksentekoani.

Haluan työskennellä terveydenhuollon puolesta, joka näkee ihmisen potilaskertomuksen takana. Hoito, jossa saat oikean avun oikeaan aikaan, ilman kuukausien odottelua tai tunnetta siitä, että olet vain numero järjestelmässä. Hyvinvointialueilla on valtava vastuu – varmistaa, että hoitoa on saatavilla silloin, kun sitä eniten tarvitset. Kukaan ei saa joutua väliinputoajaksi, kukaan ei saa jäädä yksin huolensa kanssa.

Hyvinvointialuevaaleissa emme valitse vain politiikkaa – valitsemme, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää. Haluan olla ääni terveydenhuollolle, jossa lämpö, inhimillisyys ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä ammattitaitoisen hoidon kanssa. Kun sairastut, se on ainoa asia, jolla on merkitystä. Ja kun tarvitset apua, sen on oltava saatavilla – ilman epäilystä, ilman viivästystä.

Siksi pyydän tukeasi. Rakennetaan yhdessä terveydenhuolto, johon voimme luottaa – nyt ja tulevaisuudessa.

Mielenterveyteen panostaminen – kaikille! 

Jokaisella ihmisellä, niin nuorella kuin aikuisella, on oikeus voida hyvin ja saada tukea silloin, kun elämä tuntuu raskaalta. Mielenterveysongelmat voivat kohdata kenet tahansa ja vaikuttaa koko elämään – työhön, ihmissuhteisiin ja omaan itsekuvaan. Psykologina tiedän, mitkä menetelmät todella vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin. Meidän on käytettävä tutkittuun tietoon perustuvia hoitomenetelmiä ja varmistettava, että mielenterveyspalveluihin pääsee nopeammin.

Tarvitsemme enemmän matalan kynnyksen vastaanottoja, joissa ihmiset voivat saada apua ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi. Mielenterveysongelmien hoidon pitäisi olla yhtä luonnollista kuin fyysisten sairauksien hoito. Haluan myös panostaa ennaltaehkäisevään työhön kouluissa ja yhteisöissä, jotta voimme auttaa ajoissa. Ennaltaehkäisevä työ auttaa hallitsemaan ongelmia jo ennen niiden monimutkaistumista ja siten helpottaa hoitoa.

Työelämällä on myös suuri merkitys ihmisten mielenterveydelle. Stressi, uupumus ja mielenterveysongelmat ovat yleistyneet, ja tarvitsemme parempia keinoja ennaltaehkäistä mielenterveyden ongelmia työpaikoilla. Kukaan ei saa sairastua työn takia.

Kukaan ei saa jäädä yksin tai menettää toivoaan. Luomalla avoimuuden, yhteisöllisyyden ja riittävien resurssien kulttuuria haluan rakentaa hyvinvointialueen, jossa kaikki ihmiset, iästä riippumatta, tuntevat olonsa turvalliseksi, nähdyksi ja tuetuksi.

Turvallinen työympäristö hoitoalalla!

Haluan tehdä Vaasasta parhaan kaupungin lapsille ja perheille! Panostamalla turvallisiin ja inspiroiviin kouluihin, monipuolisiin harrastusmahdollisuuksiin sekä vahvaan tukeen lapsille ja nuorille, voimme luoda kaupungin, jossa lapset saavat kasvaa turvallisessa ja virikkeellisessä ympäristössä. Meidän on huolehdittava siitä, että kaupungissa on leikkipaikkoja, viheralueita ja paikkoja, joissa lapset voivat tavata toisiaan, leikkiä ja kehittyä. Lapsiystävällinen kaupunki tarkoittaa, että lapsilla on parhaat mahdolliset edellytykset viihtyä ja voida hyvin, ja että vanhemmat voivat tuntea olonsa turvalliseksi lastensa puolesta.

Haluan, että Vaasa on kaupunki, jossa perheet haluavat asua, jossa lapset tuntevat olonsa turvalliseksi ja jossa heillä on aktiivinen ja innostava vapaa-aika. Yhdessä rakennamme Vaasaa, jossa lasten tarpeet ja oikeudet ovat etusijalla.

-

Arvokas vanhuus senioreillemme!

Vanhuksilla on oikeus tuntea itsensä nähdyiksi, kuulluiksi ja kunnioitetuiksi. Heillä on oltava mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja elää turvallista, merkityksellistä arkea sekä kotona että hoivakodeissa. Yksinäisyys ja vaikutusmahdollisuuksien puute eivät saa olla normaali osa ikääntymistä.

Tarvitsemme lisää yhteisöasumista, joka vastaa ikääntyneiden tarpeisiin. Asumispalveluiden on oltava helposti saatavilla ilman pitkää odotusta, ja kriteerien on oltava selkeitä ja oikeudenmukaisia. Jokaisella vanhuksella tulisi myös olla mahdollisuus asua lähellä perhettään ja läheisiään, sillä sosiaaliset verkostot ovat keskeisiä hyvinvoinnille. Ikääntymisen tulee olla arvokasta – ei vain fyysisestä hoivasta huolehtimista, vaan myös elämisen iloa ja yhteisöllisyyttä tukevia ratkaisuja.

.

.