21 mar BURNOUT
Vi kan inte blunda för problematiken gällande utmattning – det är dags att agera nu.
Diskussionen om psykisk ohälsa diskuteras som aldrig förr, men händer någon förändring Sjukskrivningarna på arbetsmarknaden ökar, stressen i samhället ökar och vårdköerna blir allt längre. Världsläget med kriget i Ukraina stressar många och ångesten blir för svår att hantera.
Trots det händer ingen förändring i lagstiftningen. Psykisk ohälsa kostar miljarder euro årligen för Finland, ändå är resurser och åtgärder knappa. Enligt OECD (Organisation for Economic Co-operation and Development) är Finland det land i EU med mest psykisk ohälsa. Vi behöver därför prioritera den psykiska hälsan och främja de förebyggande åtgärderna.
Jyväskylä Universitet har gjort en studie som konstaterar att psykisk ohälsa är den dyraste folksjukdomen i Finland. De indirekta kostnaderna i sig själv är 6 miljarder euro årligen för Finland. Exempel på indirekta kostnader är utkomststöd, barnskyddet, boendekostnader, färdtjänst, rehabilitering och individuella terapier.
Enligt en studie gjord av Folkpensionsanstalten 2022 fick tre av hundra arbetsföra under pensionsåldern sjukpenning för psykisk ohälsa år 2021. Detta är en ökning på 13 % (11 000 personer) från föregående år. Antalet personer som lider av psykisk ohälsa ökar drastiskt i Finland och de förebyggande åtgärderna måste främjas. Sedan 2016 har antalet arbetsföra personer som fått sjukpenning för psykisk ohälsa ökat med hela 60 %.
Arbetsmarknaden drabbas idag hårt av utbrändhet/burnout. I takt med att arbetslivet förändras och blir mer påfrestande ökar också antalet personer som lider av burnout. Arbetsmarknaden sätter stor press på individen och pressen blir i många fall för stor. Om arbetsmängden är för stor och ansvaret från arbetsplatsen är bristfällig är det förebyggande arbetet redan bristfälligt. Dessa problem kan vi se både i den offentliga och privata sektorn.
När man diskuterar utbrändhet inom psykologin pratar man om utmattningssyndrom. Det består av psykiska och kroppsliga besvär som beror på stress under lång tid. Symtom som förekommer vid utbrändhet är sömnproblem och trötthet, känslomässiga symptom som nedstämdhet, ångest och att man är lättirriterad, samt tankemässiga symtom som glömska och svårigheter med koncentrationen. När man är utbränd kan man ha svårt att följa med i samtal och göra vardagliga sysslor. För att återhämta sig från utbrändhet behöver man stöd och behandling i form av psykoterapi, läkemedelsbehandling och utbildning i hur man hanterar stress och vad stress egentligen är.
I Finland sviker diagnossystemet individen. Utmattningssyndrom ses inte som en diagnos i Finland, istället ses det som ett symtom Trots att det finns behandling för utmattningssyndromet så anses det enbart som ett symtom, det betyder att man får sjukledighet men kan lämna utan sjukförsäkringsersättning eller lön. Detta gör att många människor tvingas tillbaka ut i arbetlivet trotsa att de inte är friska.
I Sverige däremot har socialstyrelsen identifierat utmattningssyndrom som en diagnos. Då får människor som är utbrända ersättning.
I Finland behöver vi göra ett särskilt avtal som definierar utmattningssyndrom som en diagnos och sjukdom samt ändra lagstiftningen för sjukförsäkring. Då får vi även evidensbaserad statistik över hur många personer som lider av utmattningssyndrom i Finland så att vi kan vidta rätt åtgärder. I Finland ökar antalet människor med mental hälsa i för rask takt för att vi ska sitta ner och titta på. Det är dags att vidta åtgärder, nu.
BURNOUT
Emme voi sulkea silmiämme uupumusongelmalta – nyt on aika toimia.
Keskustelua mielenterveysongelmista käydään enemmän kuin koskaan ennen mutta tapahtuuko mitään muutosta? Sairauslomat työmarkkinoilla lisääntyvät, stressi yhteiskunnassa lisääntyy ja hoitojonot pitenevät koko ajan. Sota Ukrainassa ja maailmantilanne stressaa monia ja ahdistuksesta tulee liian vaikea käsitellä.
Psyykkinen pahoinvointi maksaa Suomessa miljardeja euroja vuodessa. Resurssit ja toimenpiteet ovat kuitenkin niukat. OECD:n (Organisation for Economic Co-operation and Development) mukaan Suomi on EU-maa, jossa voidaan psyykkisesti huonoiten. Siksi meidän on asetettava mielenterveys etusijalle ja investoitava ennaltaehkäiseviin toimiin.
Jyväskylän yliopisto on tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan mielenterveyden häiriöt ovat Suomen kallein kansanterveyssairaus. Välilliset kustannukset ovat Suomelle 6 miljardia euroa vuodessa. Välillisiä kustannuksia ovat esimerkiksi toimeentulotuki, lastensuojelu, asumiskustannukset, kuljetuspalvelut, kuntoutus ja yksilöterapiat.
Kansaneläkelaitoksen vuonna 2022 tekemän tutkimuksen mukaan kolme sadasta työikäisestä sai sairauspäivärahaa mielisairauden vuoksi vuonna 2021. Tämä on 13 % enemmän (11 000 henkilöä), kuin edellisenä vuonna. Mielisairauksista kärsivien ihmisten määrä kasvaa rajusti ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä on edistettävä. Vuodesta 2016 mielenterveyssyistä sairauspäivärahaa saavien työkykyisten määrä on kasvanut peräti 60 prosenttia.
Uupumus (burnout) iskee tällä hetkellä voimakkaasti työmarkkinoihin. Työelämän muuttuessa ja tahdin kiihtyessä myös työuupumuksesta kärsivien määrä kasvaa. Työelämä asettaa paljon paineita yksilölle ja monissa tapauksissa se muuttuu ylivoimaiseksi. Kun työn määrä on suuri ja tehtävien organisointi ja vastuunjako ovat riittämättömiä, se aiheuttaa ongelmia. Voimme nähdä nämä ongelmat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
Kun keskustellaan työuupumuksesta psykologiassa, puhutaan väsymysoireyhtymästä. Se koostuu sekä henkisistä että fyysisistä ongelmista, jotka johtuvat pitkäaikaisesta stressistä. Työuupumuksen aikana esiintyviä oireita ovat unihäiriöt ja väsymys, emotionaaliset oireet, kuten masennus, ahdistuneisuus ja helposti ärtyminen, sekä ajatusoireet, kuten unohdus ja keskittymisvaikeudet. Työuupumus johtaa siihen, että on vaikea pysyä mukana keskusteluissa ja suorittaa jokapäiväisiä askareita.
Työuupumuksesta toipumiseen tarvitaan tukea ja hoitoa psykoterapian, lääkehoidon j stressinhallinnan koulutuksen muodossa ja mitä stressi todella tarkoittaa.
Suomessa diagnostiikkajärjestelmä pettää yksilön. Väsymysoireyhtymää ei pidetä diagnoosina, vaan oireena. Vaikka väsymysoireyhtymää hoidetaan, sitä pidetään yksinomaan oireena. Tämä tarkoittaa, että saat sairauslomaa mutta voit jäädä ilman sairauspäivärahaa tai palkkaa. Tämä tarkoittaa, että monet ihmiset pakotetaan takaisin työelämään, vaikka he eivät ole terveitä. Ruotsissa Socialstyrelsen on määritellyt väsymysoireyhtymän diagnoosiksi. Tämä tarkoittaa, että diagnoosi antaa oikeuden sairausajan palkkaan.
Suomessa on tehtävä erityissopimus, jossa väsymysoireyhtymä määritellään diagnoosiksi ja sairaudeksi sekä muutettava sairausvakuutuslainsäädäntöä. Sitten saamme myös näyttöön perustuvia tilastoja siitä, kuinka moni ihminen kärsii väsymysoireyhtymästä, jotta voimme ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin. Suomessa mielenterveysongelmista kärsivien määrä kasvaa niin kovaa vauhtia, ettei meillä ole aikaa odottaa muutosta. Nyt on aika ryhtyä toimiin.