Den psykiska hälsan är en av de viktigaste faktorerna i en människas liv. Att investera i människors psykiska hälsa är att göra en stor investering för framtiden samt att sätta upp en värdegrund för vad vi tycker är viktigt i vårt samhälle. Vi får inte glömma att befolkningens goda psykiska hälsa bidrar till hela Finlands framgång.
THL beskriver att psykisk hälsa är individens, familjens, de sociala gemenskapernas och samhällets resurs, som man tar hand om och investerar i, i alla livsskeden, i studier och arbete, i den dagliga miljön, i gemenskaper och fritidsaktiviteter och när samhället och omgivningen förändras.
Det finns mycket information om ämnet men redan sunt förnuft säger att detta är något vi behöver investera i nu. Vid Jyväskyläs universitet har man från olika källor sammanfattat att Finlands dyraste folksjukdom är psykisk ohälsa. Detta kostar Finland 6 miljarder om året.  Socialutgifterna för vård av psykiska ohälsa innefattar en stor del indirekta kostnader. Dessa har man tidigare inte kunnat utreda såhär exakt. De är tex: boendekostnader, utkomststöd, färdtjänst, barnskydd, individuella terapier och rehabilitering, säger Jyväskyläs universitets kunskapstekniska professor Pekka Neittaanmäki.
Under coronapandemin har barn och ungdomars ensamhet och nedstämdhet ökat. Den ökning man sett hos unga är ångest, självskadetankar, ensamhet, våldsamt beteende samt en ökad användning av rusningsmedel. De som söker hjälp får vänta eftersom köerna är alldeles för långa. När man mår riktigt dåligt behöver man inom rimlig tid få hjälp, stöd och råd.
Hobbyverksamhet är en del av den psykiska hälsan och del av en samhällelig resurs precis som THL beskrev. När man stängt hobbyverksamheter under coronapandemin har även ojämlikhet mellan barn och unga ökat, eftersom  städers alla gratistjänster stänger ner.
Arbetskraftens produktivitet är tätt förknippad med den psykiska hälsan. Just där blir det knepigt, eftersom det enligt OECD (Organisationen för ekonomiskt samarbete och utveckling) hälsorapport är Finland som är det land i EU med flest psykiska problem.  Just nu leder ungas mentala ohälsa till arbetsoförmögenhet. Detta är problematiskt, eftersom vi redan har få unga individer i Finland och behöver få med alla i arbetslivet. Under de senaste 10 åren ser vi en utveckling av att fler och fler unga tappar arbetsförmågan. Här är största orsaken den psykiska ohälsan. Vi talar här om unga under 30 år. Idag finns det runt 8000 unga personer under 30 år som är sjukpensionerade i vårt tjänstepensionssystem säger överläkare Jan Schogh.
Den psykiska ohälsan har konsekvenser för vårt samhälle, men viktigast av allt har den  konsekvenser för individen.
Därför behöver vi nu investera i mentalvården och sätta in resurser för våra ungdomar. Det förebyggande arbetet har stor betydelse eftersom, de förebyggande mentalvårdstjänsterna kan förebygga att problemen blir mer komplexa. Vi behöver utöka lågtröskeltjänsterna inom mentalvården med mer resurser. Tyvärr kan kommunernas social- och hälsovård ej i dagsläget svara för ungdomars behov av mentalvård varefter köerna inom specialsjukvården växer.

Mielenterveys on yksi tärkeimmästä tekijästä ihmisen elämässä. Investointi ihmisen mielenterveysteen on iso investointi tulevaisuuteen ja myös tärkeä arvosuuntautuneisuus meidän yhteiskunnassamme. Mitä meille on tärkeätä. emme saa unohtaa, että väestön hyvä mielenterveys edistää koko Suomen menestystä.
THL kuvaa mielenterveyttä ihmisen, perheen, sosiaalisen yhteisöllisyys ja yhteiskunnan resurssi mitä hoidetaan ja mihin investoidaan kaikissa eri elämän vaiheissa, opiskelussa ja työelämässä, jokapäiväisessä ympäristössä, yhteisöissä ja vapaa- ajalla ja kun yhteiskunta ja ympäristö muuttuu.
Aiheesta on olemassa paljon tietoa, mutta jo maalaisjärki sanoo, että tämä on jotain mihin kannattaa investoida. Jyväskylän yliopistolla kokoama eri lähteisiin perustuvan yhteenvedon mukaan Suomen kansantaudeista kallein on mielenterveyden ongelmat. Niiden hoitoon välillisine kustannuksineen kuluu Suomessa kuusi miljardia euroa vuodessa. Välillisiä kustannuksia ei aikaisemmin olla näin tarkalleen tutkittu. Ne ovat mm asumiskustannukset, toimeentulotuki, matkat, lastensuojelu, henkilökohtaiset terapiat ja kuntoutusta sanoo Jyväskylän tietoteknillinen professori Pekka Neittaanmäki.
Koronapandemian aikana lasten ja nuorten yksinäisyys ja masennus kasvanut.  Se kasvu minkä näemme nuorissa, on ahdistus, itsetuhoisia ajatuksia, yksinäisyys, väkivaltainen käyttäytyminen sekä päihteiden käytön lisääminen. Moni joka hakee apua odottaa liian kauan jonoissa. Kun vointi on huono, pitäisi viipymättä saada apua tukea ja neuvoja.
Harrastustoiminta on osa mielenterveystä ja yhteiskunnallinen resurssi niin kuin THL kuvaillee. Kun suljemme kaikille ilmaisia harrastustoimintoja korona-aikana, se on johtanut nuorten eriarvoisuuteen.
Työvoiman tuottavuus voi tiheästi liittää mielenterveyteen. Tämä onkin se hankala osa koska OECD (Euroopan taloudellisenyhteistyöjärjestön) terveysraportin mukaan Suomi on se maa EUssa missä on eniten mielenterveysongelmia. Juuri nyt nuorten mielenterveysongelmat johtavat työkyvyttömyyteen enemmän kuin aikaisemmin. Tämä on ongelmallista koska meillä on muutenkin vähän nuoria Suomessa ja tarvitsemme heitä kaikkia työelämässä. viimeisissä kymmenessä vuodessa olemme nähneet kehitystä missä moni nuoren työkyvyttömyys on lisääntynyt mielenterveysongelmien takia. Puhumme nuorista alle 30 v. Tänään meillä on 8000 nuoria työeläkkeellä työeläkejärjestelmässä sanoo ylilääkäri Jan Schogh.
Mielenterveysongelmilla on seurauksia meidän yhteiskunnallemme mutta tärkeintä on seuraukset ihmiselle. Tästä syystä meidän on investoitu mielenterveyspalveluihin.
Ennaltaehkäisevällä työllä on tärkeä merkitys koska ehkäisevällä työllä pystymme ehkäisemään mielenterveysongelmien monimutkaistumista. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja tulee vahvistaa ja resursseja tulisi lisättävä. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto ei kykene tällä hetkellä vastaamaan lasten- ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarpeeseen, jolloin erikoissairaanhoitomme ruuhkautuu.