Vasabladet käsitteli pääkirjoituksessaan perjantaina 22.1 nuorten naisten vähäistä määrää Vaasan seudulla. Artikkeli esitti tilaston, jonka mukaan Vaasassa on vain 86 nuorta naista jokaista sataa (100) nuorta miestä kohden ikäluokassa 20-34v. Olen todella huolissani tästä nuorten naisten pudonneesta osuudesta.

Kaikkia tieteellisiä syitä ei ole tutkittu mistä tämä alhainen naisten määrä johtuu. Artikkelin mukaan on kuitenkin havaittavissa, että yhä suurempi määrä alueemme naisista korkeakouluttautuu ja muuttaa sen jälkeen suurempiin kaupunkeihin.

Yksi johtopäätös on, että tämä johtaa naisalojen ja miesalojen jakautumiseen Pohjanmaalla. Tämän myötä nuoret naiset eivät koe Vaasan seutua riittävästi omakseen ja muuttavat muualle. Nuoret naiset eivät koe riittävää arvostusta tekemälle työlleen. Miten saisimme houkuteltua nuoria naisia enemmän Pohjanmaalle?

Mitä mieltä minä olen tästä? Vaasan vahva teollisuus on seudun menestyksen avain ja teollisuuden kukoistaminen on kaupungille keskeinen asia. Teollisuus luo työpaikkoja ja lisäarvoa kaupungille. Viennin määrä asukaslukuun suhteutettuna on Vaasassa Suomen kaupungeista kärkipäätä. Tämä on mahdollistanut kaupungille vahvan palvelurakenteen.

Olen kuitenkin erittäin huolestunut siitä asenteesta, joka esiintyy keskustelussa puhuessamme naisten ja miesten toimialoista. Koko kirjoitukseni tärkein seikka tulee tässä:

Miesvoittoisten teollisuuden alojen työpaikat mielletään positiiviseksi investoinniksi, kun taas naisten hallitsemat työpaikat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutuksessa sekä varhaiskasvatuksessa mielletään tuottamattomaksi kulueräksi yhteiskunnallemme. Naisvaltaisten ja naisten suosimien toimialojen tuottavuutta ei haluta tunnistaa. Keskustelussa halutaan asettaa vastakkain useinmiten investoinnit (miesvoittoiset alat) vs. kustannukset (naisvoittoiset alat).

Pohjanmaa iloitsee, kun EU: n ja valtion jakamat kehitysrahat ohjataan miesvoittoiseen teollisuuteen ja näiden työmarkkinoiden parantamiseen. Alueet kilpailevat keskenään EU: n kehitysrahoista. Ne ovat sijoitus tulevaisuuteen. Samaan aikaan naisten hallitsemat toimialat nähdään valtiolle velkana. Kuinka on mahdollista, että vain teollisuuden alat lasketaan keskustelussamme tärkeiksi työpaikoiksi? Kuntien naisvaltaisessa työssä haemme apurahoja ja puhumme vain kuluista ja siitä, että nämä naisten suosimat toimialat vain velkaannuttaisivat valtiota. Todellisuudessa puhumme samoista valtion rahoista. Keskustelun sävy on positiivinen, kun rahoja ohjataan miesten suosimiin toimialoihin ja negatiivinen kun varoja ohjataan naisvoittoisiin toimialoihin.
Tilannetta pahentaa se, että Vaasassa työmarkkinat ovat tällä hetkellä eniten epätasa-arvossa verratessa muihin kaupunkeihin Suomessa. Teollisuuden työpaikoista Vaasassa 80% on miehiä ja 20% naisia. Sosiaali- ja terveysalalla tämä on Vaasassa toisinpäin, naisten osuus on 80% ja miesten osuus 20%. Vaikka meillä on mahdollisuuksien tasa-arvo, hakeutuvat naiset näihin aloihin miehiä enemmän.

Tilastojen mukaan juuri Pohjanmaalla työpaikkojen välillä on suurin segregaatio (epätasa-arvo) kaikkiin muihin Suomen alueisiin verrattaessa. Tutkimusten mukaan niissä yrityksissä ovat onnellisimmat ja hyvinvoivimmat työntekijät, joissa panostetaan tasavertaisuuteen

Meillä on siis voimissaan talous, joka erottaa sukupuolet ja arvot. Se jakaa meidät voittajiin ja häviäjiin. Sen ei tarvitse olla näin, me voimme valita ja päättää toisin. Meidän tulee muuttaa näitä asenteita! Tässä asiassa tarvitsemme kaikkien vaasalaisten mukanaolon. Minä en halua nähdä enää hetkeäkään, että vanhuksemme ja muut heikommassa asemassa olevat nähdään pelkkinä kuluerinä. Myös nämä ihmiset ansaitsevat arvostustamme.

On tärkeää muistaa, että naisten hallitsemat ammatit muodostavat merkittävän osan veronmaksajistamme. Sosiaali- ja terveysalat luovat paljon työpaikkoja, vaikka niitä ei priorisoida tärkeimmiksi.

Olen itse hyvin huolissani koulutettujen naisten asemasta. Tohtorin tutkinnon suorittanut ja sukupuolten jakautumisesta työmarkkinoilla väitöskirjan kirjoittanut Irmeli Kari-Björnbacka kirjoittaa jo vuonna 2015 seuraavasti Pohjalainen- lehdessä: Koulutetut naiset rikkovat hallitsevan sukupuolittuneen talouden jakoa ja siihen syntyneitä vääristyksiä. Tämän vääristyneen asennekäsityksen mukaan “Vääränlaisten naisten ja naisten töiden tulisi tämän jaon mukaan joko muuttua tai muuttaa pois. Naisten tulisi synnyttää enemmän ja kouluttautua vähemmän”. Nuorten naisten, jotka haluavat tehdä menestyksekkään uran pitää siis joko muuttua tai muuttaa täältä pois. Näin sanoi tutkija jo vuonna 2015.

Mitä voimme tehdä muutaaksemme tämän uskomattoman vääristuneen asenteen?

Kaupungista on kehitettävä trendikäs, inhimillinen sekä ihmisläheinen kaupunki houkutellakseen lisää nuoria naisia. Meidän on kehitettävä kaupunkia monin tavoin, tavoitteena saada ihmiset rakastamaan Vaasan kaupunkia. Meidän on kehitettävä keskusta-aluettamme ja kulttuurielämäämme. Meidän tulee etsiä uusia yrittäjiä tyhjille liiketiloille. Meidän on tuettava myös pienimpiä yrittäjiä trendikkäissä kahviloissa, ravintoloissa ja tapahtumissa. Meidän on rakennettava vaellusreittejä ja muita matalan kynnyksen liikuntapaikkoja, jotta myös vapaa-ajalla hyvinvointi olisi osa kaikkien kaupunkilaisten elämää. Aktiivinen ihminen voi henkisesti ja fyysisesti hyvin. Yksinäisyys, tyhjät liiketilat ja tyhjä sekä sisällötön kaupunki vaikuttaa negatiivisesti myös meidän mieleemme ja hyvinvointiimme.

Nyt nuorten naisten päätöksillä on erityisasema. Nuoret naiset päättävät, mihin suuntaan aluettamme kehitetään. Vaasan väkiluku on jälleen laskenut vuoden 2020 aikana -118 asukkaalla. Samaan aikaan naapurikaupunki Seinäjoet asukasluku on kasvanut +371 ihmisellä. Arvostettu aluetutkija Timo Aro ei ole keksinyt selitystä Vaasan ilmiölle. Tämä on todella vakavaa.

Emmekö me tosiaankaan näe, mistä tämä väestökato johtuu?

Meidän on annettava nuorille naisille enemmän tilaa ja arvostusta Pohjanmaalla. Miesten ja naisten ei pitäisi toimia toisiaan vastaan. Valitettavasti näen jatkuvasti ympärilläni nuorten naisten vaimentamista heidän peräänkuuluttaessaan tasa-arvoa ja diversiteettiä. Kaikki merkittävät ja aluettamme kehittävät paneelit, joissa on vain miehiä, ovat olleet valitettava esimerkki tästä.

Olen huolissani siitä, ettei kukaan ole reagoinut tähän asiaan aikaisemmin ja tarttunut toimeen. Tätä käytöstä ylläpitävät vanhat rakenteet ja asenteet ovat valitettavan valloillaan Vaasassa.

Naisen pitäisi tehdä töitä hiljaisuudessa, sanovat nämä vanhoja rakenteita puoltavat ihmiset. Näin ei tarvitse olla minun maailmassani, rakkaat ystävät!

Tehkäämme työtä yhdessä miehen ja naisen kanssa käsi kädessä. Meidän on uskallettava nostaa ääntämme, jotta pääsemme tavoitteeseen ja kaupungista tulee tasavertainen. Hyvin toimiva demokratia edellyttää, että valta jakautuu yhteiskunnassa tasaisesti miesten ja naisten kesken. Yhdessä teemme Vaasasta Suomen onnellisimman ja tasa-arvoisimman kaupungin. Nuoret naiset: nyt on meidän aikamme päättää asioista.