check_image

Meidän täytyy uskaltaa puhua tästä – maahanmuutto ja rikollisuus

Maahanmuutto, kotouttaminen ja riskien ennaltaehkäisy ovat aiheita, joista meidän täytyy uskaltaa keskustella asiallisesti. Erityisesti haluan, että kiinnitämme huomion turvallisuuteen ja rikollisuuteen. Aiheesta on keskusteltu eri tahoilla Oulussa tapahtuneiden seksuaalirikoksien vuoksi. Useita ihmisiä pidätettiin, joista kaikki olivat pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, epäiltynä vakavasta pahoinpitelystä, vakavasta seksuaalisesta lapsen hyväksikäytöstä ja vakavasta raiskauksesta.

Rikollisuus maahanmuuttajien keskuudessa on laaja käsite, kuten myös suomalaisten keskuudessa. Rikollisuus on läsnä kaikissa yhteiskuntaluokissa ja kaikkien etnisten ryhmien sisällä. Siitä huolimatta on olemassa huomattavia eroavaisuuksia kun tarkastellaan eri rikostyyppejä ja rikoksen tekijän etnistä alkuperää. Maahanmuuttajien rikollisuus eroaa hieman suomalaisten rikollisuudesta. Maahanmuuttajat ovat yliedustettuina pahoinpitelyiden, ryöstöjen ja seksuaalirikosten kategorioissa. Emme kuitenkaan saa unohtaa, että eroja löytyy myös maahanmuuttajien välillä. (Niemi, H. & Lehti, M. 2016)

Maahanmuuttajat syyllistyvät rikoksiin 50 % useammin verrattuna enemmistöväestöön (Niemi ym. 2016). On tosiasia, että maahanmuuttajien tekemien rikosten määrä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana poliisin tilastojen mukaan. Voi olla haastavaa tulkita tilastoja, koska rikoksien määrä ei välttämättä tarkoita sitä, että uhreja on yhtä monta kuin rikoksia. Eri tutkimuksissa voi ilmetä, että pidemmällä aikavälillä yhteen ja samaan henkilöön on kohdistunut useampia rikoksia. Kun rikosilmoitus on tehty, kaikki mahdolliset tekijät kirjataan epäillyiksi ja tutkinnan edetessä nämä voivat vielä muuttua.  Syyttäjällä ja oikeuslaitoksella voi siten olla erilaiset tilastot. Se, että joissakin rikoksissa ilmenee yliedustus, on kriminologinen ja rikospoliittinen keskustelu. Tarvitsemme lisää tutkimustietoa, joka perustuu pitkäaikaisiin analyyseihin. Valitettavasti tällä hetkellä ei ole olemassa kriminologista tutkimusta, joka antaisi tähän työkalut.

Kriminologi Jerzy Sarnecki on tutkimuksessaan painottanut sosiaalisia ja taloudellisia syitä maahanmuuttajien yliedustukseen rikollisuuden tilastoissa. Integroinnissa on otettava huomioon, että maahanmuuttajilla on erilaiset lähtökohdat työn, opiskelun, siviilisäädyn ja maahanmuuton osalta. He tulevat erilaisista sosiaalisista taustoista. Ihmisillä on myös erilaiset valmiudet kotoutua uuteen yhteiskuntaan. Suomessa kotouttaminen ei ole ollut mikään ylpeyden aihe ja sen vahvistaa esimerkiksi Oulun tapahtumat.

Turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui Suomessa vuosina 2015–2016. Pakolaiskriisi näytti ennaltaehkäisevän työn tuottamisen ja ylläpitämisen tarpeen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Suomessa meillä ei ole ollut kykyä keskustella moniulotteisesti ja rauhallisesti vaikeista ja haasteellisista aiheista, joita maahanmuutto on tuonut mukanaan. Sen sijaan olemme keskittyneet yksittäisten henkilöiden näkemyksiin aiheesta, samaan aikaan kun yhteiskunta ja valtio ovat loistaneet poissaolollaan keskusteluissa. Olemme epäonnistuneet hyvinvointia ja turvallisuutta tukevissa tekijöissä. Naapurimaassamme Ruotsissa ei ole osattu tai haluttu keskustella maahanmuuton tuomista vaikeuksista. Ruotsin tilanne havainnollistaa kuinka moniulotteinen ja monimutkainen tilanne voi syntyä, mikäli yhteiskunnalla ei ole kykyä analysoida rehellisesti vaikeita kysymyksiä. On kaikkien etu, että maahanmuuttajat tuntevat olonsa turvalliseksi, saavat opiskelupaikan, työllistyvät ja saavat siten mahdollisuuden tukea suomalaista yhteiskuntaa. Tämän vuoksi meidän täytyy kehittää kotouttamista ja maahanmuuttajien hyvinvointia rohkeasti uudella tavalla, joka on kustannustehokas myös taloudellisesta näkökulmasta.

Ihanneyhteiskunnassa ei ole konflikteja. On mahdollisuuksia opiskeluun, työntekoon ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Ei ole olemassa äärimmäisiä fundamentalisteja. Sosiaalisessa mediassa kaikki on hyvin. Erottelu ei leimaa asuinalueita. Saamme apua maahanmuuttajien terveyshoitoon ja traumojen kartoittamiseen. Kotouttaminen tapahtuu nopeasti ja tehokkaasti. Tasa-arvoisuus löytyy asenteista ja normeista. Tätä ihanneyhteiskuntaa on vaikea tavoittaa ja ylläpitää, mutta meidän täytyy tehdä parhaamme. Epäonnistumisemme tarkoittaisi sitä että, alueista tulee ongelma-alueita ongelmakäytöksineen ja että ihmisten syrjäytyminen yhteiskunnasta kasvaa. Tämä puolestaan johtaisi joukkorikollisuuteen. Mikäli epäonnistumme, valtion, yhteiskunnan, viranomaisten tai maahanmuuttajien välillä ei olisi luottamusta, eikä talous toimisi. Töitä ei olisi tarjolla ja rikollisuus olisi silloin monille ainoa tie.

 Julkaistu Pohjalaisessa 1.3.2019.